Tilastollisesti noin kolmen tähden panot ovat kaikista vaarallisimpia tunne-elämälle

Koko päivän olen nukkunut ja siinä sivussa harjoittanut tilastotiedettä. Tein teidänkin iloksenne tällaisen summittaisen katsauksen vuoden 2013 panoista. Kukaan ei ole Turusta. Se oli helpottava tieto Pilville, vaikka itse jouduin samalla hirveän tuskastumisen valtaan, sillä tilastot lupaavat savolaisille pelkkää hyvää. Tai pelkkää huonoa. Saa itse valita. Itse valitsin juuri selibaatin. En osaa päättää onko se savolaisselibaatti vai mikä. No en valinnut. Ajattelin vaan ottaa. Vähän rauhallisemmin.

Mulla on näitä palkkeja noin sata sivua ja on ihme, jos ei ala sopivaa kumppania löytyä. Kunhan vaan jaksan pari vuotta ahertaa. En usko enää, etteikö niitä miehiä olisi. Alan ihan oikeasti uskoa siihen, ettei minua ole. Olen jonkinlainen ylimääräinen kappale, ylijäämä ja alijäämä, pariton ja vielä vasenkätinenkin. Ja muutaman vuoden kuluttua myös vainaa. Voi ei!

Pyysin Pilviä kiinnittämään huomionsa erityisesti noihin kolmen tähden panoihin, sillä mulla on sellainen tilastotuntuma, että ne ovat kaikista vaarallisimpia. Jos joku koskaan pääsee tunkeutumaan syvälle mun tilastotieteeseeni, niin sieltä löytyy paljon lisää todisteita tälle Hakalan syndroomalle. Olen ihan itse luonut nämä todisteet. Luulisi minunkin jo uskovan.

Yleisesti ottaen ei kyllä kovin hyvältä näytä. Enkä mä noin moneen ole ihastunut. Ihmiset ovat ihastuttavia monella tavalla. Jotkut. No muutama. Mutta rakastua mä en ihan hirveästi halua. En aio edes ajatella mitään sellaista tänä vuonna. Se on näin vanhalle hirveän raskasta ja kivuliasta. Eikä siihen oikein ole mitään lääkettä. Voin mä silti jatkaa rakastamista.